Egyptin oppositiojohtaja Ayman Nour vapaaksi!
09.03.2009
Nato-raporttini käsittelypäivän aamulla kantautui Egyptistä paljon tärkeämpi viesti: Ayman Nour on vapautettu! Hotellihuoneessani purin kättäni nyrkkiin ilosta hänen perheensä ja egyptiläisten puolesta. Presidentinvaaleissa 2004 presidentti Mubarak ─ joka on hallinnut maata 1981 lähtien ─ halusi osoittaa demokratian juurtuvan myös Egyptiin ja kannusti ihmisiä asettumaan vastaehdokkaakseen. Ayman Nour tuli mubarakilaisittain järjestetyissä vaaleissa toiseksi ─ ja on istunut vankilassa siitä asti. Sama kuin Halonen olisi pistänyt Ahon ja Niinistön vankilaan. (Ahoa Halonen rankaisi estämällä hänen nimittämisen Suomen Pankin johtajaksi, mutta Niinistö välttyi samalta kohtalolta, koska hän oli jo pankinjohtaja...)
Herra Nouria syytettiin kannatuslistalla olevien nimien, kuten hänen vaimonsa ja isänsä, väärentämisestä! Olen vuosien aikaan yrittänyt auttaa miehensä puolesta sinnikkäästi taistellutta rouva Nouria järjestämällä toisen asiaan paneutuneen mepin Edward McMillan Scottin kanssa mm. lehdistötilaisuuden parlamentissa Ayman Nourin asianajajalle.
Viime jouluna olin perheeni kanssa Egyptissä, koska halusin näyttää lapsilleni maata, josta minulla oli lämpimät muistot Pharao-rallin ajoilta 80-luvulta. Egyptin kurjuuden näkeminen avaa toivottavasti silmiämme näkemään myös meitä koskevaa isompaa kokonaisuutta ja ymmärtämään syy-seuraussuhdetta ihmisten olosuhteissa. Lähtöpäivämme, joulupäivän, aamuna yritimme Gameela Nourin kanssa päästä Kairon reunamilla olevaan vankilaan tapaamaan hänen miestään. Neuvottelimme ensin vankilan ulkopuolella ja pääsimme jopa sisäpuolelle, mutta kahden tunnin puhumisen jälkeen jouduimme kääntymään takaisin. Siinä ei parlamentin passi auttanut.
Pääneuvottelija puhui hyvää englantia ja ranskaa, mutta Gameela Nour ei tuntenut häntä, joten viranomaiset todennäköisesti seuraavat Gameelan yhteydenpitoa ulkomaailmaan ja olivat tietoisia tulostamme. Ayman ja Gameela Nourin ja heidän kahden teini-ikäisen poikansa kohtalo velloi mielessämme monta päivää. Perhe saa tavata Aymania kaksi kertaa kuukaudessa puolen tunnin ajan, ja silloinkin vartijoiden ympäröimänä. Tilanne näytti varsin toivottomalta. Kirjoitin presidentti Sarkozylle asiasta, koska hän johtaa uutta Välimeren unionia yhdessä Mubarakin kanssa. Kirjeeni on tuskin auttanut, mutta Aymanin yllättävä vapauttaminen todennäköisesti USA:n painostuksesta on upea asia!
Maan kurjuudesta nousevaa toivottomuutta ja siitä seuraavaa fundamentalismia ei voi loputtomiin pitää voimalla kannen alla, vaan egyptilaisten oloja on parannettava demokraattisilla uudistuksilla. Oikeusvaltion puute ja jokapuolella rehoittava korruptio estävät maan kehityksen, eivätkä olot näytä yhtään parantuneen sitten 80-luvun. Toivottavasti Ayman Nourin vapauttaminen pidensi tikittävän pommin sytytyslankaa.
Odotushuoneessa vankilan sisäpuolella vankilaviranomaisen seurassa. Hän oli ihmisenä miellyttävä ja tarjosi meille minttuteetä.
Rouva Nour, perheeni ja taksinkuljettaja vankilan ulkopuolella joulupäivän aamuna 2008
Sivuston toteutti
